Kevät ja alkukesä ovat pientaloasukkaalle hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan oman talon teknistä kuntoa. Lämmitysjärjestelmät, ilmanvaihto ja muu talotekniikka ovat tehneet talven ajan töitä, ja juuri nyt on oikea aika varmistaa, että ne ovat valmiina seuraavaan lämmityskauteen.
Alkukesän valo ja vehreys innostavat omakotiasujia kohentamaan pihan ilmettä. Vaikka viherpeukaloa ei vielä olisi eikä aikaa tai osaamista riittäisi suuriin piharemontteihin, näyttäviä tuloksia voi saada aikaan yllättävän helposti pienillä muutoksilla.
EU rakennusten energiatehokkuusdirektiivi eli EPBD on herättänyt viimeisen vuoden aikana runsaasti keskustelua ja myös pientä huolta pientaloasukkaiden keskuudessa. Moni on pohtinut, tarkoittaako direktiivi pakollisia remontteja, uusia energiatehokkuusvaatimuksia tai jopa sitä, että vanhoja omakotitaloja joudutaan lähivuosina päivittämään vastaamaan uusia määräyksiä. Todellisuus näyttää kuitenkin ainakin tämänhetkisten lakiluonnosten perusteella huomattavasti maltillisemmalta.
Kaukolämpö on yksi Suomen yleisimmistä lämmitysmuodoista, mutta pientaloasujien keskuudessa sen vahvuuksia ei aina tunneta yhtä hyvin kuin esimerkiksi lämpöpumppuja. Kaukolämmön etuja ovat helppous, toimintavarmuus ja vakaa hinnoittelu, mutta myös lämmöntuotanto on muuttunut viime vuosina merkittävästi vähäpäästöisemmäksi. Mitä kaukolämpö tarkoittaa käytännössä omakotitaloasujalle, miten lämpö tuotetaan nykyään ja miksi kaukolämpö on edelleen varteenotettava vaihtoehto siellä, missä verkko on saatavilla?
Lämmityskausi on ohi, mutta juuri nyt olisi oikeastaan paras hetki huoltaa kodin tekniikka kuntoon. Toukokuun pääkirjoituksessa puhutaan keväthuolloista, omakotiasumisen arjesta, helteisiin varautumisesta ja siitä, miksi ilmalämpöpumpun asennusta ei ehkä kannata alkaa miettiä vasta siinä vaiheessa, kun olohuone muistuttaa saunaa. Mukana myös toukokuun kiinnostavat artikkelit ja tietenkin kilpailuristikko.
Punakynä, 20 tarjousta ja yksi iso oivallus – huhtikuun pääkirjoituksessa sukelletaan maalämmön maailmaan Arto Timperin tarinan kautta. Mitä tapahtuu, kun kokemusta on kertynyt vuosikymmeniä ja päätökset tehdään harkiten? Samalla pohditaan alan asiakaspalvelun tasoa, kokonaisuuden merkitystä sekä sitä, miksi oikea kumppani on joskus tärkeämpi kuin itse laite.
Maaliskuun pääkirjoituksessa tarkastellaan energiamurroksen nykytilaa lämpöpumppualan näkökulmasta, mutta muistutetaan samalla kokonaiskuvan merkityksestä. EU:n F‑kaasuasetus, osaamisen kasvu ja uusi teknologia vievät alaa eteenpäin, mutta rinnalle tarvitaan realismia: kaikki ratkaisut eivät sovi kaikille, ja vanhoillakin järjestelmillä on paikkansa. Energiajärjestelmä rakentuu yhä useammin useamman ratkaisun varaan – eikä yhdellä kortilla pelaaminen ole viisain strategia, ei kotitalouksissa eikä yhteiskunnassa.
Helmikuun pääkirjoituksessa pureudutaan ilmastonmuutokseen, sen tuomiin ääri-ilmiöihin ja siihen, miten rakennusten, energiajärjestelmien ja sisäilman suunnittelussa pitäisi ottaa rohkeammin etukeno tulevaan. Leudot talvet, paukkupakkaset, trooppiset kesät ja kallis pörssisähkö muistuttavat, että fysiikka ei neuvottele – eikä kaikkea kannata vieläkään laittaa yhden töpselin varaan.